perjantai 31. lokakuuta 2008

Melkein julkkis!

Onkohan se oi-kein ylpenden aihe, että minusta on tullut melkein julkkis. Pääsin jopa lehteen. Tai oikeastaan vain käteni pääsi lehteen. Eilen oli paikallisesti suuren kauppakeskuksen avajaiset. Avajaisia oli juontamassa Marco Bjurström. Olihan siellä Euja Ahvo ja Pentti Hietanen esiintymässä. Ja sitten lapsia oli viihdyttämässä pellepariskunta ja he ratsastuttivat lapsia sellaisilla pyörillä olevilla sisäsiisteillä poneilla. Tämä miespuolinen pelle ehottikin mulle, että olisin päässyt ratsastamaan ponilla, mutten uskaltanut. Vaikka ne olivat melko vankkarakenteisia poneja, niin siitä huolimatta en luottanut, että ponit olisivat pysyneet kasassa minun painon alla.
Siis palataampa asiaan, käteni joutui lehteen, kun paikallisen sanomalehden kuvaaja otti valokuvia parista mummosta ja Marcosta. Toimituksessa ne eivät näköjään olleet viitseneet laisinkaan retusoida kuvaa ja poistaa kuvan reunassa olevaa kättäni. Pitäiskö tästä ylpistyä ja mennä baarijonon ohi ja kysyä: "Ettetteks te tunne mua?"

torstai 30. lokakuuta 2008

Selitys

On ihan tähän alkuun pakko selittää. Se, että blogi kertoo sosiaalisesti rajoittuneen mietteistä, niin se ei todellakaan tarkoita, että olisin sosiaalisesti rajotteinen. Tarkoitan vain sitä, ettei minulla ole työyhteisön tuomaa sosiaalista verkostoa. Sosiaalista verkostoa kyllä löytyy, on ystäviä, kavereita, hyvänpäivän tuttuja ja sukulaisia. Mutta heidän seurastaan en voi nauttia joka päivä, heilläkin on omat menonsa ja tulonsa, kuten työt ja harrastukset.

Eli....... Vrt.
Eihän tummaihoisista saa sanoa sillä ännällä alkavalla sanalla, vaan se on hienosti kiertäen kerrottava henkilön etninen tausta.
Tai eihän farmaristakaan taida nykypäivänä saada käyttää nimityksiä landepaukku, jyväjemmari. Heistä pitää käyttää sanontaa kuntamuotorajoitteinen tai jotain vastaavaa.
Joten tällä logiigalla työtön ei ole työtön, vaan sosiaalisesti rajoittunut!

Aloittaminen

Okei,
olen kuukauden verran ollut työttömänä. Lopetin koulun, kun pelkällä opintotuella en kyennyt maksamaan asumista, vaatimatonta puhelinlaskua (max. 20-30 euroa/kk.), koulumatkoja, sähköä sekä syömistä. Opintotuella tarkoitan opintorahaa, asumislisää sekä opintolainaa.
Tämän jälkeen minun olisi pitänyt voida tehdä osa-aikaisesti töitä. Juu, voisinhan säästää puhelinkustannuksista, mutta kaksikymppiä kuukaudessa ei todellakaan olisi pelastanut minun taloutta yhtä kuukautta kohti. Juu, ja olisinhan voinut säästää matkakustannuksissa, kun olisin päivittäin kulkenut 27 kilometrin koulumatkan kaksi kertaa päivässä pyörällä. Kesäkelillä se niikin saattaisi, mutta 40 asteen pakkasessa tai stksyn loskakeleissä se on kohtuutonta. Tällä takametsien rajamailla ei todellakaan ole niin hienoa systeemiä, kuten suuremmissa kaupungeissa tai kuten pääkaupunkiseudulla, tämä YTV. Ja tuo riivattu 27 kilometriä sem verran lyhyt matka, ettei siitä opiskelija-alunnusta vielä myönnetä.
Juu, ei onnistunut opiskelu. Kyllähän mulle yhtä siivoojan tuuraushommaa tarjottiinkin, mutta ei olisi ollut välttämättä joka kuukausi työtunteja. Juu, jos ne tarvivat muutamaksi tunniksi kuukaudessa tuuraajaa, niin se ei ihan oikeasti mulle riitä. Pitäisi olla kymmenkunta tuntia viikossa, jotta se olisi ollut kannattavaa. Juu, ei se mitään, jos soitetaan, niin voin kyllä mennä tuuraamaankin, vaikkei se välttämättä taloudellisesti kannattaisikaan. Mutta töitä on pyrittävä tekemään tekemisen ilon vuoksi.
Mulle suositeltiin kysymään sosiaalitoimistosta toimeentulotukea. Juu, en tule saamaan, paitsi lääkärikäynteihin ja lääkkeisiin.

Kun muutaman kuukauden tuli harkittua ja kokeiltua senttien venyttämistä, niin jouduin tekemään tylyn päätöksen. Koulu ei tule nauttimaan minun opinnoitten edistymisestä eikä valtion myöntämästä taloudellisesta tuesta, jonka koulut saavat opiskelevista opiskelijoista.

Joten tässä pääpiirteittäin syyt miksi rikastutan nettiä ja teitä harvoja lukijoita kirjoituksillani.