Olen reilut kaksi viikkoa bloggaillut täällä netissä. Ja melkein heti saan huomata, että näitä blogeja käy lukemassa jos jonkinlaisia tallaajia. Sen päätelmän ainakin tein, kun sain sähköpostiini mielenkiintoisen ehdotuksen. Viestissä ehdotettiin, että alkaisin kauppaamaan käytettyjä alushousuja. Niillä on kuulemma kysynyää ja hintaakin niillä kestää olla ihan kiitettävästi. Sähköpostinlähettäjä ainakin oli erittäin kiinnostunut ostamaan minulta käytettyjä alushousuja.
Kieltämättä, en oikein tiedä mitä olisin kyseisestä viestitstä ajatellut. Meinasin sen viestin heti deletoidan, mutta sittenkin päätin säästää sen. Eihän sitä tiedä mitä iloa siitä viestististä vielä tulee olemaan.
Ensin kyllä tuli mieleen, että It´s yäk, miten edes joku kehtaa ehdottaa jotain tuollaista. Mutta melkein samantien tuli mieleen, että on varmaan paljon ihmisiä, joilla on jonkinlainen fetissi ja osa heistä haluaa ruokkia fetissiään. Vaikka näen fetississä humaanisia piirteitä, niin siitä huolimatta en voinut välttyä iljettävän etovaa tunnetta, joka valtasi mielen, kun ajattelin jonkun miehen haistelevan ja hipelöivän alushousujani ruokkien fetissiään.
Yritin miettiä asiaa myös siltä kantilta, että esileikin js seksin (etenkin suuseksin) aikana tulee hipelöityä ja haisteltua erogeenisia alueita. Aktin aikana todennäköisesti kumpikin osapuoli tykkää ja nauttii siitä. Mutta se ei oikein tahdo mennä jakeluun, että miksi ihmeessä fetimismin (=palvonnan, kiinnostuksen ja tyydytyksen) kohteena on vaatekappale.
Noh, ei minun pienten aivojen kaikkia tarvitsekkaan aina ymmärtää. Tämän jälkeen ei varmaan tarvitse yllättyä juuri mistään. Näin on närhen munat!
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Hyvä ehdotus?
Tunnisteet:
alushousut,
ehdotus,
esileikki,
fetissi,
kaksinaismoralismia,
myydä,
ostaa,
seksi
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Työhaastattelussa
Torstaina minulle soitettiin ja kutsuttiin työhaastatteluun. Kyllä sitä näköjään saa kymmeniä työpaikkahakemuksia täyttää ja lähetellä, ennenkuin edes tärppäätämän verran. Mutta kaikista eniten minua on kuitenkin ihmetyttänyt,että minkä ihmeen vuoksi monet työnantajat lupaavat ottaa yhteyttä pääsi työhaastatteluun tai sitten ei, mutta kuitenkaan ei kuulu sitä viestiä "kiitos mieleenkiinnosta......". Tiedän, että takuu varmasti on monia paikkoja, johon tulee satoja hakemuksia,ettei todellakaan pystytä vastaamaan jokaiselle. Mutta juuri sen takia ei pitäisi luvata mitään tuollaista. Tuollaisen pienen lupauksen pettäminen kyllä kertoo jo kyseisestä työnantajasta aika kiitettävästi. Kyllä se murentaa kyseisen työnantajan uskottavuutta,vaikkei se kovin nopeasti näy ja kuulu.
Palataan siis asiaan..... Torstaina tuli sitten hieman kiireen tuntua. Ei muuten olisi kiirettä tullut, mutta haastatteluun kutsu soitettiin torstaina kello 13 ja perjantaina kello kymmenen minun piti olla Helsingissä työhaastattelussa. Ja ennen lähtöä piti käydä työvoimatoimistosta hakemassa liikkuvuusavustuksen kaavake, ostamassa junalippu makuupaikkoineen sekä pakata tarpeellisimmat tavarat mukaan.
Kaiken tämän tohinan välissä soitin parille melko hyvälle tuttavalle, että voisinko mennä heille pariksi yöksi hätämajoitukseen. Minun mielestä se on kauheaa matka-ajan tuhlausta, jos olisin heti perjantaina lähtenyt takaisin Tornioon. Samalla iskulla on hyvä hoitaa monta asiaa keralla. Pidetään niitä "vähäisiä" sosiaalisia verkostoja ylläsekä samalla voi käydä tyrkyttämässä itseään näihin muutamiin yrityksiin, jotka välittävät vuokratyöntekijöitä. Kyseisistä yrityksistä minulla on erittäin suuret ennakkoluulot, mutta........ Lähes kaikkea täytyy yrittää, jotta löytyisi se kaipaamani työpaikka.
Työhaastattelu minun mielestä meni kohtalaisesti. Ei oikein tullut minkäänlaista kuvaa siitä, että onko mahdollisuuksi päästä töihin vai ei. Itselleni jäi kuitenkin hivenen epävarma olo, että haluaisinko kyseisen työpaikan. Jos sattuu käymää niin, että saan sen työpaikan niin takuuvarmasti otan sen vastaan. Mutta jos ei työpaikkavielä irtoa, niin kohta alkaa iskemään paniikki, että pääsenkö enää koskaa töihin. Täytyy tässä kait alkaa suunnittelemaan sitäkin vaihtoehtoa, että mitä muita vaihtoehtoja minulla on; kuten oman yrityksen perustaminen.
Nyt viikonlopunaikana on tuntunut hyvältä nähdä sellaisia tuttuja, joita ei ole ainakaan vuoteen tavannut. Kaupungillaon nyt tullut parina päivänä käytyä kiertelemässäkauppoja. Ei ole oikeataan yhtää rahaa jota voisin tuhlata. Ne vähäiset rahat, jotka junalippujen oston jälkeen jäi, on sijoitettava tarkasti elämiseen. Siis syömiseen. Seuraava kaksi viikkoa on pärjättävä 30 eurolla. Vaikka ei ole ollut rahaa tuhlailuun, niin on ollut kivaa kierrellä ja katsella laajempaa valikoimaa ja samalla haaveilla mitä kaikkea voisin mennä sitten ostamaan, kun sattuu olemaan varaa.
Palataan siis asiaan..... Torstaina tuli sitten hieman kiireen tuntua. Ei muuten olisi kiirettä tullut, mutta haastatteluun kutsu soitettiin torstaina kello 13 ja perjantaina kello kymmenen minun piti olla Helsingissä työhaastattelussa. Ja ennen lähtöä piti käydä työvoimatoimistosta hakemassa liikkuvuusavustuksen kaavake, ostamassa junalippu makuupaikkoineen sekä pakata tarpeellisimmat tavarat mukaan.
Kaiken tämän tohinan välissä soitin parille melko hyvälle tuttavalle, että voisinko mennä heille pariksi yöksi hätämajoitukseen. Minun mielestä se on kauheaa matka-ajan tuhlausta, jos olisin heti perjantaina lähtenyt takaisin Tornioon. Samalla iskulla on hyvä hoitaa monta asiaa keralla. Pidetään niitä "vähäisiä" sosiaalisia verkostoja ylläsekä samalla voi käydä tyrkyttämässä itseään näihin muutamiin yrityksiin, jotka välittävät vuokratyöntekijöitä. Kyseisistä yrityksistä minulla on erittäin suuret ennakkoluulot, mutta........ Lähes kaikkea täytyy yrittää, jotta löytyisi se kaipaamani työpaikka.
Työhaastattelu minun mielestä meni kohtalaisesti. Ei oikein tullut minkäänlaista kuvaa siitä, että onko mahdollisuuksi päästä töihin vai ei. Itselleni jäi kuitenkin hivenen epävarma olo, että haluaisinko kyseisen työpaikan. Jos sattuu käymää niin, että saan sen työpaikan niin takuuvarmasti otan sen vastaan. Mutta jos ei työpaikkavielä irtoa, niin kohta alkaa iskemään paniikki, että pääsenkö enää koskaa töihin. Täytyy tässä kait alkaa suunnittelemaan sitäkin vaihtoehtoa, että mitä muita vaihtoehtoja minulla on; kuten oman yrityksen perustaminen.
Nyt viikonlopunaikana on tuntunut hyvältä nähdä sellaisia tuttuja, joita ei ole ainakaan vuoteen tavannut. Kaupungillaon nyt tullut parina päivänä käytyä kiertelemässäkauppoja. Ei ole oikeataan yhtää rahaa jota voisin tuhlata. Ne vähäiset rahat, jotka junalippujen oston jälkeen jäi, on sijoitettava tarkasti elämiseen. Siis syömiseen. Seuraava kaksi viikkoa on pärjättävä 30 eurolla. Vaikka ei ole ollut rahaa tuhlailuun, niin on ollut kivaa kierrellä ja katsella laajempaa valikoimaa ja samalla haaveilla mitä kaikkea voisin mennä sitten ostamaan, kun sattuu olemaan varaa.
maanantai 10. marraskuuta 2008
Rasismiako?
Aloinpahan taas miettimään, että mikä on rasismia ja mikä ei. Tiedän kyllä mitä rasismi tarkoittaa, mutta nykyään erittäin moni asia tulkitaan rasismiksi. Jos joku ei tiedä mitä rasismi on, niin tässä selitys: "Rasismilla eli rotusyrjinnällä tai rotusorrolla tarkoitetaan ideologiaa tai toimintaa, jossa ihmisten ulkonäön, fyysisten piirteiden tai väitetyn rotuluonteen erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää."
Heti tähän alkuun maininta: En ole rasisti, mutta odotan niin valtaväestön kuin vähemmistöjenkin edustajilta käytöstapoja kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.
Kävimpähän terveyskeskuksessa hakemassa antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen. Jouduin useamman minuutin odottamaan ennenkuin pääsin lääkärin vastaanotolle. Odotellessani sain seurata seuraavaa tapahtumaketjua.
Hoitajan pakeille oli pyrkimässä ulkomaalaistaustainen mies. Ennen hänen saapumistaan hoitajan pakeilla oli käynyt henkilö, jolle hoitaja sanoi: "Mene tuonne hetkeksi odottamaan, käyn hakemassa tarvikkeet tuolta." Tässä välissä tämä mies kysyi jotain hoitajalta. Hoitaja sanoi: "Odota, minulla on potilas, jonka asia täytyy hoitaa ensin." Hoitaja poistui labran puolelle. Hetken kuluttua hoitaja palaa takaisin, kylläkin ihan toisesta suunnasta kuin mihin oli poistunut. Taas tämä tummahipiäinen mies pyrki taas tämän hoitajan kannoilla hoitajanhuoneeseen. Hoitaja sanoi asiallisesti: "On edelleen potilasasia ja -toimenpide kesken. Odota vielä." Sen jälkeen mies alkoi sättimään melko kova äänisesti. Syytti hoitajaa rasistiksi ja epäili hoitajan osaamista. Hoitaja yritti välillä kertoa, että hännellä on juuri nyt toinen potilas, jonka asiat on hoidettava ensin. Vasta sen jälkeen hän voi keskustella tämän kyseisen miehen kanssa. Hoitaja pysyi kokoajan rauhallisena, vaikka mies vähän väliä korotti ääntään. Kaikesta selityksistä huolimatta mies syytti hoitajaa ulkomaalaistaustaisen syrjimisestä. Vielä jonkin aikaa mesottuaan mies poistui paikalta.
Meitä oli muutama, jotka jutteli asiasta heti tapahtuman jälkeen. Meistä kukaan ei ymmärtänyt, miten se voi olla ulkomaalaistaustaisen henkilön syrjintää, kun pyytää odottamaan, että saa edellisen kävijän asian hoidettua. Oli potilaana kuka tahansa, niin ei seuraavalla ole oikeutta ängetä samaan huoneeseen ja keskeyttää mahdollista hoitotoimenpidettä. Sen verran täytyy olla kunnioitusta toisen yksityisyyttä kohtaan. Jos ei kunnolla ymmärrä puhuttavaa kieltä, niin on sitten tultava tulkin tai tukihenkilön kanssa hoitamaan asiaansa. Eikä silloin pidä alkaa syyttämään rasistiksi, jos ei ymmärrä kaikkea puhuttua. Tultiin vähän kyynisesti siihen johtopäätökseen, jos ei halua tulla syytetyksi ulkomaalaistaustaisen syrjinnästä, niin sitten on otettava heidät valtaväestön ohi. Mutta silloinkin alkaa syrjimään toista ihmisryhmää. Kuinka suuren älämölön siitä saa aikaiseksi?
Niin, että ennenkuin alkaa syyttämään (turhaan) ketään rasismista, niin pitää miettiä omaa käytöstä. Sanonta: kohtele muita kuten tahdot muiden kohtelevan sinua, pitää todellakin paikkaansa. Jos vähemmistön edustaja on epäluuloinen ja epäilevä valtaväestön edustajaa kohtaa, ei ole siis mikään ihme, että vähemmistön edustaja voi saada vastaansa samalaista epäluuloista kohtelua. Tästäkin löytyy paljon poikkeuksia.
Kaikesta huolimatta lyhesti: Käytöstavat on otettava käyttöön. Jos ei peruskäytöstapoja edes osaa, niin voin kyllä tulla opettamaan.
Heti tähän alkuun maininta: En ole rasisti, mutta odotan niin valtaväestön kuin vähemmistöjenkin edustajilta käytöstapoja kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.
Kävimpähän terveyskeskuksessa hakemassa antibioottikuurin keuhkoputkentulehdukseen. Jouduin useamman minuutin odottamaan ennenkuin pääsin lääkärin vastaanotolle. Odotellessani sain seurata seuraavaa tapahtumaketjua.
Hoitajan pakeille oli pyrkimässä ulkomaalaistaustainen mies. Ennen hänen saapumistaan hoitajan pakeilla oli käynyt henkilö, jolle hoitaja sanoi: "Mene tuonne hetkeksi odottamaan, käyn hakemassa tarvikkeet tuolta." Tässä välissä tämä mies kysyi jotain hoitajalta. Hoitaja sanoi: "Odota, minulla on potilas, jonka asia täytyy hoitaa ensin." Hoitaja poistui labran puolelle. Hetken kuluttua hoitaja palaa takaisin, kylläkin ihan toisesta suunnasta kuin mihin oli poistunut. Taas tämä tummahipiäinen mies pyrki taas tämän hoitajan kannoilla hoitajanhuoneeseen. Hoitaja sanoi asiallisesti: "On edelleen potilasasia ja -toimenpide kesken. Odota vielä." Sen jälkeen mies alkoi sättimään melko kova äänisesti. Syytti hoitajaa rasistiksi ja epäili hoitajan osaamista. Hoitaja yritti välillä kertoa, että hännellä on juuri nyt toinen potilas, jonka asiat on hoidettava ensin. Vasta sen jälkeen hän voi keskustella tämän kyseisen miehen kanssa. Hoitaja pysyi kokoajan rauhallisena, vaikka mies vähän väliä korotti ääntään. Kaikesta selityksistä huolimatta mies syytti hoitajaa ulkomaalaistaustaisen syrjimisestä. Vielä jonkin aikaa mesottuaan mies poistui paikalta.
Meitä oli muutama, jotka jutteli asiasta heti tapahtuman jälkeen. Meistä kukaan ei ymmärtänyt, miten se voi olla ulkomaalaistaustaisen henkilön syrjintää, kun pyytää odottamaan, että saa edellisen kävijän asian hoidettua. Oli potilaana kuka tahansa, niin ei seuraavalla ole oikeutta ängetä samaan huoneeseen ja keskeyttää mahdollista hoitotoimenpidettä. Sen verran täytyy olla kunnioitusta toisen yksityisyyttä kohtaan. Jos ei kunnolla ymmärrä puhuttavaa kieltä, niin on sitten tultava tulkin tai tukihenkilön kanssa hoitamaan asiaansa. Eikä silloin pidä alkaa syyttämään rasistiksi, jos ei ymmärrä kaikkea puhuttua. Tultiin vähän kyynisesti siihen johtopäätökseen, jos ei halua tulla syytetyksi ulkomaalaistaustaisen syrjinnästä, niin sitten on otettava heidät valtaväestön ohi. Mutta silloinkin alkaa syrjimään toista ihmisryhmää. Kuinka suuren älämölön siitä saa aikaiseksi?
Niin, että ennenkuin alkaa syyttämään (turhaan) ketään rasismista, niin pitää miettiä omaa käytöstä. Sanonta: kohtele muita kuten tahdot muiden kohtelevan sinua, pitää todellakin paikkaansa. Jos vähemmistön edustaja on epäluuloinen ja epäilevä valtaväestön edustajaa kohtaa, ei ole siis mikään ihme, että vähemmistön edustaja voi saada vastaansa samalaista epäluuloista kohtelua. Tästäkin löytyy paljon poikkeuksia.
Kaikesta huolimatta lyhesti: Käytöstavat on otettava käyttöön. Jos ei peruskäytöstapoja edes osaa, niin voin kyllä tulla opettamaan.
Tunnisteet:
hoitaja,
käytöstavat,
rasismi,
rasisti,
tasa-arvo,
terveyskeskus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
